Jalostussuositukset

Rotujärjestö suosittelee terveystarkastusta sekä urokselle että nartulle ennen astutusta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää iäkkäiden siitosnarttujen terveyteen ja yleiskuntoon jalostuskäytöstä päätettäessä.

Jalostussuositukset voimassa 1.1.2025 alkaen

Yleiset periaatteet:

SKL:n rekisteröintisääntöjen ja kasvattajasitoumuksen vaatimusten tulee täyttyä.
Sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Sairaan koiran jälkeläisten käyttöä on harkittava tarkkaan.
Perinnölliseksi katsottua sairautta (immuunivälitteinen sairaus, sydänsairaus, allergia yms.) sairastavan koiran pentuesisarusten jalostuskäytössä suositellaan käyttämään harkintaa.
Pentueen molempien vanhempien takana ei saa olla samoja sairauksia tai muita ongelmia.
Yhdistelmää, josta on syntynyt vakavasti sairas koira, ei saa uusia eikä läheisesti sitä muistuttavaa yhdistelmää tule tehdä.
Kasvattajien tulee informoida pennunostajia lähisukulaisten sairauksista.
Kasvattaja antaa julkaistavaksi tiedon, onko kyseessä keinohedelmöityksestä tai kaksoisastutuksesta syntyvä pentue.
Napatyräisiä koiria ei saa parittaa keskenään. Narttua, jolla on ollut kirurgista hoitoa vaativa napatyrä, ei suositella käytettäväksi jalostukseen.
Arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

HUOM! Suositeltavat terveystutkimukset tulee tehdä ennen jalostuskäyttöä.

Rotujärjestön suositukset jalostukseen käytettäville koirille ja yhdistelmille ovat seuraavat:

Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla vähintään 36 kk (kolme vuotta) ennen astutusta. Uroksen Suomessa syntyneiden jälkeläisten määrä ei saa ylittää 5 %:a yhden sukupolven jaksolla (5 vuotta) syntyneistä pennuista eli noin 18 pentua (päivitys 10/2024) uroksen elinaikana ja nartulla teetetään enintään kolme pentuetta.
Sukusiitosprosentti
Yhdistelmän sukusiitosprosentin tulee olla viidessä polvessa alle 6.25 %. Jalostustoimikunnalla tulee olla käytettävissään yhdistelmän vanhemmista viiden polven sukutaulu. Koirista, joiden tausta on joltain osin FCI:n rekisterissä tuntematon, tulee toimittaa sukutaulun kopio arkistointia varten. Mitään vaatimuksia taustan suhteen ei tällöin ole.
Sydäntutkimukset
Jalostukseen käytettävän koiran sydän tulee tutkia virallisella ultraäänitutkimuksella ja vähintään 5 min lepo-EKG:lla. Tutkimuksessa ei saa löytyä merkkejä sydänsairaudesta eli tuloksen tulee olla lausunnolla A kaikissa osioissa. Kasvattajan harkintaan jätetään tarpeen mukaan sydämen Holter-tutkimus (tämä kuitenkin vaatimuksena, jos lepo-EKG:ssä useita lisälyöntejä ja täten lausunto sydänsairauden suhteen B=avoin. Mikäli koira saa avoin (B) -tuloksen, uusintatutkimus hyväksytään aikaisintaan 6 kk:n kuluttua. Koiran on oltava tutkimushetkellä vähintään 3-vuotias. Tutkimustulos ei saa olla astutushetkellä yhtä (1) vuotta vanhempi.
Kennelliiton sydänsairaustyöryhmän suositukset tutkimuksista kaikille salukeille: Erityisesti jalostukseen käytettyjen koirien sydäntutkimuksia olisi hyvä jatkaa seurantana 9–11-vuoden ikään saakka. SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan sydäntyöryhmä suosittaa sydäntutkimusten tekemistä kaikille salukeille seuraavasti: Koiran tulee olla vähintään 2-vuoden ikäinen. Mikäli koiraa ei käytetä jalostukseen, sydäntutkimusten väli voi olla 2 vuotta.
Silmäpeilaus
Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla virallinen silmätutkimuslausunto. Koiralta ei saa löytyä sellaisia silmäsairauksia, jotka katsotaan kaikilla roduilla perinnöllisiksi (silmälomakkeen kääntöpuolella on lueteltu lista sairauksista). Alle 4-vuotiaalle tehty silmätutkimus on voimassa yhden (1) vuoden, yli 4-vuotiaalle tehty tutkimus on voimassa kaksi (2) vuotta.
Rodulla todettujen sairauksien osalta annetaan seuraavat suositukset:

– PPM iris-iris ja distichiasis: paritus vain TERVEEKSI TUTKITUN kumppanin kanssa
– Lasiaisen rappeuma: paritus vain TERVEEKSI TUTKITUN kumppanin kanssa ja perustellusta syystä.
Kasvattajan tulee esittää jalostustoimikunnalle perustelut ilmoittaessaan yhdistelmän pentuvälitykseen. Perustelut arkistoidaan.
– PPM iris-linssi ja iris-cornea: EI KÄYTETÄ JALOSTUKSEEN
– Perinnölliset kaihit (kataraktat): EI KÄYTETÄ JALOSTUKSEEN

Jalostukseen käytettyjen yksilöiden silmätarkastuksia pitäisi jatkaa seurantana. ECVO (European College of Veterinary Ophthalmologists) suosittaa silmätarkastusten tekemistä seuraavasti, jotta saataisiin tietoa perinnöllisten silmäsairauksien esiintymisestä ja mahdollisesti periytymismallista: 3–4 kertaa elämässä, esim. 1, 3, 6 ja 9-vuotiaana.

Kasvattajan harkintaan jätetään
– Kilpirauhastutkimukset (normaali kilpirauhaspaneeli)
– DLA-haplotyypitys, jolla pyritään vähentämään tällä hetkellä vallitsevan haplotyypin yleisyyttä ja etenkin sen suhteen homotsygootteja eli samaperintäisiä pentuja.
– NCL-taudin geenitesti, vahva suositus, että pentueen vanhemmista vähintään toinen olisi testattu.
Mikäli koira osoittautuu kantajaksi, toisen osapuolen on oltava terveeksi testattu. Testaaminen olisi geenimutaation levinneisyyden kartoittamiseksi hyödyllistä (päivitys 1/2023).
– Maksashuntti sappirasitustestillä, mikäli suvussa on ilmennyt shunttiongelmia.
– Luusto- ja/tai tukielinten kuvaukset, mikäli suvussa on esiintynyt kyseisiä ongelmia.
– Luonteen/käyttäytymisen testaus; perinteinen luonnetesti, MH-kuvaus tai SmartDOG-testit suositeltavia jalostuskoirien luonteen arvioimiseksi.

Huom! Mikäli yhdistelmä ei täytä kaikkia jalostussuosituksen ehtoja, se ei kuitenkaan ole este pentueen rekisteröinnille tai sen julkaisemiselle Suomen Salukikerhon pentuvälityslistalla. Ulkomaisten koirien kohdalla terveystutkimuslausuntojen tulee vastata sisällöltään Suomessa tehtyjä virallisia tutkimuslausuntoja ja lausunto täytyy toimittaa jalostustoimikunnalle. Keinosiemennyksestä tulee maininta pentueilmoitukseen. Kuolleen uroksen osalta terveystutkimusten täyttyminen tulkitaan sperman keräysajankohdan suositusten mukaan, mikäli myöhemmät tutkimustulokset tai kuolinsyy eivät muodosta estettä jalostuskäytölle. Kasvattajan velvollisuudeksi jää selvittää pentujen ostajille ko. tutkimustuloksen puuttumisen syy.

* Sivu päivitetty: 26.02.2025