Saluki harrastuskumppanina

 

Vaikka monet käyttökoirarodut ovat jakaantuneet näyttely- ja käyttölinjoihin, salukille ei onneksi ole Suomessa niin käynyt. Saman salukin kanssa voi menestyksekkäästi harrastaa sekä kauneus- että nopeuskilpailuja. Suomessa on jopa joitakin kolmoisvalioita eli salukeja, jotka ovat muotovalion arvon lisäksi saavuttaneet sekä rata- että maastokäyttövalion arvon. Ennen kaikkea saluki on loistava ulkoilu- ja lenkkikumppani, joka jaksaa liikuttaa isäntäänsä tai emäntäänsä loputtomasti.

Suomalaiset salukiharrastajat ovat erittäin aktiivisia, ja siksi suurimmissa koiranäyttelyissä salukikehässä esiintyy jopa yli 100 koiraa. Usein näyttelymatkat ulottuvat myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Jos haluat nähdä yhdellä kertaa Suomen kauneimmat salukit, kannattaa tulla Salukikerhon omaan vuosittaiseen erikoisnäyttelyyn. Perinteisesti kesäkuun alku- puolella kerääntyvät yhteen aktiiviset salukiharrastajat. Suomalaiset salukit ovat kansainvälisestikin arvioituina hyvätasoisia ja niiden näyttelymenestys on huippuluokkaa.

Juoksukilpailuja jo ennen ajanlaskun alkua

Vinttikoirien juoksukilpailut urheilulajina ovat peräisin Egyptistä noin vuodelta 2 500 eKr. Kilpailut olivat coursing- eli maasto- juoksukilpailuja, joissa yleensä kaksi koiraa päästettiin irti elävän jäniksen perään. Elävän jäniksen metsästys on edelleen sallittua Iso-Britanniassa. Muualla maailmassa, kuten myös Suomessa, jänis on korvattu keinotekoisella vieheellä.

Nykyaikaisen vinttikoiraurheilun kotimaana voidaan pitää Iso-Britanniaa. Vuonna 1776 pidettiin ensimmäiset yleiset kilpailut Swaffhamissa, Norfolkissa.  Kyseessä oli vanhin ja kuuluisin kilpailu Waterloo Cup, johon osallistui vain englannin- vinttikoiria. Vasta 1900-luvun alkupuolella juoksuharrastus alkoi saavuttaa suosiota. Nykyään Suomessa voi harrastaa sekä maasto- että ratajuoksuja.

 Radalla jopa 51 kilometriä tunnissa

Suomen ensimmäiset ratajuoksukilpailut järjestettiin Lahdessa v. 1953. Viime vuosina virallisia kilpailuja on juostu seitsemällä radalla: Helsingissä, Hyvinkäällä, Mikkelissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Näistä osa on nurmi- ja osa hiekkaratoja. Soikionmuotoisen radan pituus on noin 400 metriä. Juostava matka on yleensä joko 480, 350 tai 280m. Ratakilpailuissa voittaja on se koira, joka saapuu ensimmäiseksi maaliin ja jonka juoksusuorituksen tuomaristo hyväksyy. Lähdössä juoksee 2–6 koiraa kerrallaan. Usean salukin lähdöissä sattuu usein häiriöitä, ja toisia häirinneiden koirien juoksu diskataan eli hylätään. Kilpailevalla salukilla on oltava voimassa oleva ratajuoksukirja, eli sen on täytynyt suorittaa hyväksytysti kolme koejuoksua.

Saluki saavuttaa radalla käyttövalion arvon, mikäli se saa vähintään kahden kauden aikana yhteensä viisi sertifikaattia. Sertifikaatin saa juoksemalla kilpailussa 480 metrin matkalla ns. käyttövalioajan (34,0 s. tai alle, eli noin 51 km/h). Käyttövalioajat on saatava vähintään kahdelta eri radalta. Lisäksi käyttövalion arvoa varten vaaditaan näyttelystä vähintään HYVÄ- laatuarvostelutulos.

Maastojuoksu kasvattaa suosiotaan

Ensimmäiset viralliset maastojuoksukilpailut järjestettiin Suomessa vasta v. 1988. Rata rakennetaan jokaista kilpailua varten erikseen maastoon, esim. hiekkakuoppaan tai pellolle. Yleensä maastokausi alkaa maalis–huhtikuussa ja päättyy lokakuuhun. Maastojuoksujen suosio on kasvanut tasaisesti kaiken aikaa. Maasto- juoksukilpailut muistuttavat ratakilpailuja enemmän todellista metsästystä, ja kahden koiran lähdöt tuntuvat sopivan salukille usean koiran lähtöjä paremmin. Kilpailevalla salukilla on oltava voimassa oleva maastojuoksukirja, jonka saa ilman koejuoksuja.

Sekä maasto- että ratajuoksutoimintaa säätelee joukko Suomen Kennelliiton ja Suomen Vinttikoiraliiton hyväksymiä sääntöjä. Maastojuoksuissa kaksi arvan määräämää salukia kilpailee keskenään. Tuomarit antavat kilpailijoille pisteitä nopeudesta, innokkuudesta ja seuraamisesta, älykkyydestä ja ajotyöskentelystä, ketteryydestä sekä kestävyydestä. Finaalissa juoksevat koirat valitaan alkuerissä saavutettujen pisteiden perusteella. Voittaja ratkeaa sekä alku- että finaalierien yhteispisteiden avulla. Maastossa kilpaillaan maastosertifikaateista, joita tuomarit jakavat osallistujamäärän mukaan. Viidellä maastosertillä, jotka on saatu vähintään kahdelta eri kaudelta, saavutetaan maastokäyttövalion arvo. Lisäksi salukilla tulee olla vähintään HYVÄ-laatuarvostelutulos näyttelystä.

Ajue uutena lajina

Ajuekokeessa puolestaan arvostellaan viehettä seuraavan ajueen ajotyöskentelyä maastoon tehdyllä mutkaisella radalla. Suurimman kokonaispistemäärän saanut ajue voittaa kilpailun. Ajue koostuu 3 koirasta jotka voivat olla erirotuisia. Koirat juoksevat omistajan tai omistajien ilmoittamana ryhmänä, jota kutsutaan ajueeksi, ajueiden juoksujärjestys arvotaan. Maastorata tehdään maastoon (esim. pellolle) ja trissojen avulla siihen saadaan erilaisia mutkia, ja näin pyritään matkimaan todellista metsästystilannetta. Juostavat matkat ovat 800–1200 metriä. Ajuekokeissa pelkkä nopeus ei ratkaise vaan suoritukset arvostellaan muutenkin. Arvosteluun vaikuttaa nopeuden lisäksi, mm. se miten ajue työskentelee yhdessä. Ajueet arvostellaan samalla asteikolla kuin maastokokeetkin. Samoin myös ajuevalion arvon saavuttaa viidellä sertifikaatilla kahdelta eri kaudelta.

Sekä rata-, maastojuoksu että ajue ovat urheilumuotoja, joita salukit rakastavat. Omistajia puolestaan kiehtovat koirien saavuttamat nopeat ajat, arvokilpailuiden voitot, käyttövalionarvot ja tietenkin se, että näkee oman ystävänsä nauttivan. Harjoittelut ja kilpailumatkat ovat parhaimmillaan koko perheen ja ystävien yhteinen harrastus.

X