Saluki harrastuskumppanina

Vaikka monet käyttökoirarodut ovat jakaantuneet näyttely- ja käyttölinjoihin, salukille ei onneksi ole Suomessa niin käynyt. Saman salukin kanssa voi menestyksekkäästi harrastaa sekä kauneus- että nopeuskilpailuja. Suomessa on jopa joitakin kolmoisvalioita eli salukeja, jotka ovat muotovalion arvon lisäksi saavuttaneet sekä rata- että maastokäyttövalion arvon. Ennen kaikkea saluki on loistava ulkoilu- ja lenkkikumppani, joka jaksaa liikuttaa isäntäänsä tai emäntäänsä loputtomasti. Suomalaiset salukiharrastajat ovat erittäin aktiivisia, ja siksi suurimmissa koiranäyttelyissä salukikehässä esiintyy jopa yli 200 koiraa. Usein näyttelymatkat ulottuvat myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Jos haluat nähdä yhdellä kertaa Suomen kauneimmat salukit, kannattaa tulla Salukikerhon omaan vuosittaiseen erikoisnäyttelyyn. Perinteisesti kesäkuun alkupuolella kerääntyvät yhteen aktiiviset salukiharrastajat. Suomalaiset salukit ovat kansainvälisestikin arvioituina hyvätasoisia ja niiden näyttelymenestys on huippuluokkaa. Suomen muotovalion arvon koira saavuttaa saatuaan vähintään 3 sertifikaattia kolmelta eri tuomarilta. Koira voi valioitua vasta täytettyään 2 vuotta. Kansainvälisen muotovalion arvoon tarvitaan 4 CACIBIa vähintään kolmesta eri maasta. Ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä tulee olla kulunut vähintään 1 vuosi ja 1 päivä. CACIBeja jaetaan kansainvälisissä näyttelyissä.

Juoksukilpailuja jo ennen ajanlaskun alkua

Vinttikoirien juoksukilpailut urheilulajina ovat peräisin Egyptistä noin vuodelta 2 500 eKr. Kilpailut olivat coursing- eli maastojuoksukilpailuja, joissa yleensä kaksi koiraa päästettiin irti elävän jäniksen perään. Elävän jäniksen metsästys on edelleen sallittua Iso-Britanniassa. Muualla maailmassa, kuten myös Suomessa, jänis on korvattu keinotekoisella vieheellä. Nykyaikaisen vinttikoiraurheilun kotimaana voidaan pitää Iso-Britanniaa. Vuonna 1776 pidettiin ensimmäiset yleiset kilpailut Swaffhamissa, Norfolkissa. Kyseessä oli vanhin ja kuuluisin kilpailu Waterloo Cup, johon osallistui vain englannin- vinttikoiria. Vasta 1900-luvun alkupuolella juoksuharrastus alkoi saavuttaa suosiota. Nykyään Suomessa voi harrastaa sekä maasto-, rata- että ajuekokeita.

Radalla jopa 52 kilometriä tunnissa

Suomen ensimmäiset ratajuoksukilpailut järjestettiin Lahdessa v. 1953. Viime vuosina virallisia kilpailuja on juostu viidellä radalla: Helsingissä, Hyvinkäällä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Näistä osa on nurmi- ja osa hiekkaratoja. Soikionmuotoisen radan pituus on noin 400 metriä. Juostava matka on yleensä joko 480, 350 tai 280m. Ratakilpailuissa voittaja on se koira, joka saapuu ensimmäiseksi maaliin ja jonka juoksusuorituksen tuomaristo hyväksyy. Lähdössä juoksee 2–6 koiraa kerrallaan. Usean salukin lähdöissä sattuu usein häiriöitä, ja toisia häirinneiden koirien juoksu diskataan eli hylätään. Kilpailevalla salukilla on oltava voimassa oleva ratajuoksukirja, eli sen on täytynyt suorittaa hyväksytysti kolme koejuoksua. Saluki saavuttaa radalla käyttövalion arvon, mikäli se saa vähintään kahden kauden aikana yhteensä viisi sertifikaattia. Sertifikaatin saa juoksemalla kilpailussa 480 metrin matkalla ns. käyttövalioajan (34,0 s eli noin 51 km/h (Helsingin, Hyvinkään, Tampereen ja Oulun radoilla) tai 34,50 s eli noin 50 km/h (muilla radoilla) tai alle. Käyttövalioajat on saatava vähintään kahdelta eri radalta. Lisäksi käyttövalion arvoa varten vaaditaan näyttelystä vähintään HYVÄ- laatuarvostelutulos. Kansainvälisen käyttövalion arvoon vaaditaan ERITTÄIN HYVÄ -laatuarvostelu kansainvälisessä näyttelyssä sekä 3 CACILia tai 2 CACILIa ja 2 vara-CACILIa kahdesta eri maasta. Ensimmäisen ja viimeisen CACILin välillä tulee olla kulunut 1 vuosi ja 1 päivä. CACILeja jaetaan kansainvälisissä ratakokeissa.

Maastojuoksu kasvattaa suosiotaan

Ensimmäiset viralliset maastojuoksukilpailut järjestettiin Suomessa vasta v. 1988. Rata rakennetaan jokaista kilpailua varten erikseen maastoon, esim. hiekkakuoppaan tai pellolle. Yleensä maastokausi alkaa maalis–huhtikuussa ja päättyy lokakuuhun. Maastojuoksujen suosio on kasvanut tasaisesti kaiken aikaa. Maastojuoksukilpailut muistuttavat ratakilpailuja enemmän todellista metsästystä, ja kahden koiran lähdöt tuntuvat sopivan salukille usean koiran lähtöjä paremmin. Kilpailevalla salukilla on oltava voimassa oleva maastojuoksukirja, jonka saa ilman koejuoksuja. Maastokokeessa ensimmäinen kilpailu toimii samalla koejuoksuna. Jos koira saa hyväksytyn suorituksen (vähintään puolet maksimipistemäärästä) ensimmäisessä kokeessaan, on kilpailukirja voimassa. Mikäli koira hylätään tai pisteet jäävät alle puoleen maksimipistemäärästä, täytyy sen suorittaa 1 hyväksytty koejuoksu ennen kuin kilpailukirja on jälleen voimassa. Sekä maasto-, rata- että ajuejuoksutoimintaa säätelee joukko Suomen Kennelliiton ja Suomen Vinttikoiraliiton hyväksymiä sääntöjä. Maastojuoksuissa kaksi arvan määräämää salukia kilpailee keskenään. Nykyään järjestetään myös maastokokeita, joissa koirat voi ilmoittaa kokeeseen pareina. Tuomarit antavat kilpailijoille pisteitä nopeudesta, innokkuudesta ja seuraamisesta, älykkyydestä ja ajotyöskentelystä, ketteryydestä sekä kestävyydestä. Finaalissa juoksevat koirat valitaan alkuerissä saavutettujen pisteiden perusteella. Kokeissa, joissa koirat voi ilmoittaa pareina, juostaan myös finaalit saman parin kanssa kuin alkuerät, mikäli molemmat parista pääsevät finaaliin. Voittaja ratkeaa sekä alku- että finaalierien yhteispisteiden avulla. Maastossa kilpaillaan maastosertifikaateista, jotka jaetaan alkuerän ja finaalin yhteispisteiden perusteella. Koiran tulee saavuttaa yhteensä vähintään 3/4 alkuerien ja finaalin smaksimipistemäärästä saadakseen sertifikaatin. Viidellä maastosertillä, jotka on saatu vähintään kahdelta eri kaudelta, saavutetaan maastokäyttövalion arvo. Lisäksi salukilla tulee olla vähintään HYVÄ-laatuarvostelutulos näyttelystä. Kansainvälisen käyttövalion arvoon vaaditaan ERITTÄIN HYVÄ -laatuarvostelu kansainvälisessä näyttelyssä sekä 3 CACILia tai 2 CACILIa ja 2 vara-CACILIa kahdesta eri maasta. Ensimmäisen ja viimeisen CACILin välillä tulee olla kulunut 1 vuosi ja 1 päivä. CACILeja jaetaan kansainvälisissä maastokokeissa.

Ajuekoe uutena lajina

Ajuekokeessa puolestaan arvostellaan viehettä seuraavan ajueen ajotyöskentelyä maastoon tehdyllä mutkaisella radalla. Suurimman kokonaispistemäärän saavuttanut ajue voittaa kilpailun. Ajue koostuu 3 koirasta jotka voivat olla erirotuisia. Koirat juoksevat omistajan tai omistajien ilmoittamana ryhmänä, jota kutsutaan ajueeksi, Ajueiden juoksujärjestys arvotaan. Maastorata tehdään maastoon (esim. pellolle) ja trissojen avulla siihen saadaan erilaisia mutkia, ja näin pyritään matkimaan todellista metsästystilannetta. Juostavat matkat ovat 800–1200 metriä. Ajuekokeissa pelkkä nopeus ei ratkaise. Arvosteluun vaikuttaa nopeuden lisäksi, mm. se miten ajue työskentelee yhdessä. Ajueet arvostellaan samalla asteikolla kuin maastokokeetkin. Samoin myös ajuevalion arvon saavuttaa viidellä sertifikaatilla kahdelta eri kaudelta. Sekä rata-, maastojuoksu että ajue ovat urheilumuotoja, joita salukit rakastavat. Omistajia puolestaan kiehtovat koirien saavuttamat nopeat ajat, arvokilpailuiden voitot, käyttövalionarvot ja tietenkin se, että näkee oman ystävänsä nauttivan. Harjoittelut ja kilpailumatkat ovat parhaimmillaan koko perheen ja ystävien yhteinen harrastus.

Päivitetty 17.01.2019

X