”El Hor” jalosukuinen jo tuhansia vuosia

Saluki on yksi maailman vanhimmista koiraroduista. Salukeja, tai niitä läheisesti muistuttavia koiria esiintyy monissa arkeologisissa löydöissä. Mm. Hutchinsonin Dog Encyclopaediassa on mainittu 6 000– 5 000 e.Kr. peräisin oleva norsunluuhun kaiverrettu kuva salukin päästä.

Salukien on todettu asuneen jo tuhansia vuosia sitten laajalla  alueella  Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Koirien ulkomuoto ja käyttötarkoitus ovat säilyneet lähes ennallaan, kiitos islamin uskon. Muslimit pitävät koiraa yleensä saastaisena, eivätkä uskontonsa mukaan halua syödä mitään koiran koskettamaa. Saluki ei ole heille koira, vaan ”El Hor”, jalo tai ”El Baraka”, erityisesti siunattu, Allahin lahja arabin iloksi ja hyödyksi. Salukia ei voinut hankkia ostamalla, sen saattoi saada lahjaksi erityisenä huomionosoituksena. ”El Horia” kohdeltiin hyvin, ja se sai nauttia monista etuoikeuksista. Kerrotaan, että se sai nukkua teltassa ja syödä samaa ruokaa isäntänsä kanssa. Juoksuaikaista narttua suojeltiin tarkoin uroksilta – rotu säilyi puhtaana.

Salukinpennut hoidettiin hyvin. Väitetään jopa, että naiset imettivät niitä taatakseen pennuille tarpeellisen ravinnon. Pentueista karsittiin heikoimmat ja emon hylkimät yksilöt. Salukin tuli olla täydellinen, olihan se Allahin koira. Puhtaan valkoiset koirat olivat erityisen arvostettuja joidenkin heimojen keskuudessa, samoin pennut, joilla oli syntyessään otsassaan valkoinen tähti, Allahin siunaus. Valkoinen merkki koiran niskassa oli beduiinien mukaan merkki nopeudesta.

Arabit tunsivat suullisena perimätietona salukiensa sukutaulut useita sukupolvia taaksepäin. Mahtavilla sheikeillä oli kuvitettuja ja koristeltuja muistiinpanoja salukiensa polveutumisesta satojen vuosien takaa. Salukit nauttivat tänäkin päivänä erityisasemasta. Ne ovat olleet ylhäisön ja hallitsijoiden metsästyskoiria kaikkialla Lähi-idässä.

Salukia on kutsuttu gasellikoiraksi, ei pelkästään siksi, että sitä käytettiin gasellien metsästykseen, vaan myös nopeuden vuoksi. Väitetään, että täyteen vauhtiin päästyään saluki voi juosta jopa 65 kilometrin tuntinopeudella. Suomalaisen salukin vinttikoiraradalla juostava käyttövalioaika – 480 metrin matka 34 sekunnissa – vastaa 51 kilometrin tuntivauhtia.

Rodun esittelyvideoita

* Sivu päivitetty: 16.06.2023